Miten meidän joulun käy?

Päivä kerrallaan, tunti kerrallaan ja minuutti kerralla. Tänä vuonna ei todellakaa tiedetä, että kuinka meidän joulun käy. Ollaanko synnyttämässä, sairaalassa vai missä ollaan. Tämä joulu on ensimmäinen joulu, kun Vivian tajuaa jotakin joulusta ja olisin toivonu tästä joulusta samanlaisen, kun omat lapsuuden joulut. Mummula ja mummulan jouluruokailu, joulupukki ja rentoa yhdessäoloa. Viime jouluna kerroin, kuinka mun mummu, eli Vivianin isomummu on oikea supernainen, joka on antanu joka joulu parhaan joulun meille.

Nyt kuitenkin mun isovanhemmat on sairastellu ja eilen mun isä soitti, että on korkeassa kuumeessa. Suunnitelmissa oli, että mikäli ollaan yhtenä kappaleena, lähdetään aamulla Pietarsaareen ja tullaan alku-illasta takaisin Seinäjoelle ja jatketaan joulun viettoa miehen vanhemmilla. Nyt näyttää pelottavasti siltä, että ei päästä Pietarsaareen, koska en halua riskeerata itseäni, miestä ja Viviania. En halua synnyttää kuumehuuruissa tai missään muussakaan pöpössä.

Kaikista eniten kuitenkin pelottaa, että vietän jouluaaton sairaalassa, enkä saa olla Vivianin kanssa. Viime viikolla yritin kotikonstein savustaa vauvaa ulos, mutta tuloksetta. Se, että näillä näkymin joudun uhraamaan mummulan joulun, saa fiiliksen alakuloiseksi. Ajatuskin siitä, että joulu ilman Viviania on aivan hirvittävä. Mummun sanoin, seuraava lapsi pitää suunnitella silleen, että ei mene joulusuunnitelmat sekaisin :D. Jännityksellä ja kauhulla odotan, että mitä jouluaatto tuo tullessaan.

Oikein hyvää joulua kaikille lukijoille <3 


Kommentit

  1. Tsemppiä sinne ja ihanaa joulun aikaa ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kunhan huomisen vielä pysyis yhtenä kappaleena niin oon ihan tyytyväinen. Sinne kans ihanaa joulua ❤

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit