Raskauden varjopuolet

Vaikka raskaus on kaunis ja ihana asia, on se myös välillä todella syvältä. Jokainen raskaus on tietenkin erilainen. Tein heinäkuussa postauksen, jossa vertailin raskauksia. Postauksen pääset lukemaan tästä.

Nyt kuitenkin on tämä raskaus tuonut mukanaan enemmän "oireita" ja sellaisia ei niin kivoja juttuja. Pahoinvoinnilta ja himoilta on onneksi onnistuttu aika hyvin välttymään. Kiinalaista ruokaa ei tee enää joka päivä mieli, ehkä kerran kahdess viikossa ja silloinkaan ei ole PAKKO saada sitä. Sen sijaan välillä öisin kärsin närästyksestä. Vivianinkin aikana raskauden lopussa tuli närästystä, mutta se meni maidolla ohi. Niin on tässäkin raskaudessa mennyt maidolla ohi ennen toissayötä. Luulin, että teen kuolemaa kun poltti iha hitosti. Kävin hörppimässä maitoa, mutta ei pahemmin auttanu. En pystyny kääntämään edes kylkeä sängyssä, koska luulin oksentavani sisukset pihalle. Menin eilen aamulla heti hakemaan lääkettä apteekista siltä varalta, että tulee uudestaan yhtä paha närästys.

Sitten toinen perkele nimeltään migreeni. Onnistuin olemaan ehkä kuukauden ilman migreeniä ja lääkkeitää, kunnes nyt parin viikon ajan on saanut taas napsia lääkkeitä ja toivoa, että kipu hellittäisi mahdollisimman nopeasti. Heräilen yöllä siihen, että päässä rupeaa tuntumaan lievää kipua, saatan odottaa hetken ja katsoa, että yltyykö kipu. Mikäli kipu yltyy, käyn nappasemas panadolin ja meen takaisin nukkumaan. Päivän/illan aikana saattaa ruveta uudelleen jyskyttämään päässä.

"apua, multa tulee pian pissat housuu" Näin on meinannut käydä muutamaan otteeseen. Aivastaessa tai kunnon naurukohtauksen aikana on ollut todella läheltäpititilanne. Viimeksi eilen töissä naurettiin työkavereitten kanssa niin, että meinas lirahtaa housuun. Lisäksi muutaman kerran aivastaessa on saanut lähteä juoksemaan äkkiä vessaan. Vivianin aikana ei tämmöistä ongelmaa ollut. Nykyään kannan laukussa varahousuja ja -alkkareita mukana :D

Nyt viimeisimmän viikkojen aikana tuntuu, että maha on kasvanut hurjaa vauhtia ja unohdan monesti sen, että en välttis mahdu enää jokaisesta pienestä välistä. Kun on tottunut siihen, että mahtuu menemään sivuttain pienestä raosta, tai mahtuu hyvin istumaan keittiönpöydän ääressä niin, että ihmiset mahtuu menemään takaakin vielä ohi. Ei ole helppoa muistaa, että enää kaikki tuo ei onnistu, kun maha tulee tielle.



Nukkuminen ei myöskään ole enää niin helppoa. Asennot rajottuvat kahteen kylkeen. Minä joka tykkään yöllä nukkua välillä mahalla, välillä selällä ja välillä kyljellä, joutuu nyt tyytymään vaan kahteen kylkeen. Lisäksi väsymys on edelleen aika kova.

Tämä mini-ihminen joka mahassa asustaa on varsinainen potkunyrkkeilijä ja myllertäjä. Jokainen potku ja venyttely sattuu todella paljon. Sen pystyy jopa näkemään ja tuntemaan kuinka pieni jalka tulee tuolta kyljestä, jos siihen koskee, tuntee sen voiman mikä tulee vastaan mahan sisältä. Sen huomaa myös siitä, kun itse rupee vaikeroimaan ja puhisemaan kivun takia.

Varmasti moni näistä asioista on osittain tuttua odottajille. Tässä oli kuitenkin mun tämän raskauden varjopuolet. Kertokaa ihmeessä, jos teidänkin raskauksissa on ollut samoja ja muita "ongelmia" :)

Kommentit

Suositut tekstit