Tie pohjoiseen

Me käytiin viime viikonloppuna lapista hakemassa miehelle auto. Ainoa syy miksi lähdin mukaan on tietenkin ikea, kun Haaparannan ohi mennään, niin aina pakollinen ikea-käynti. Taidettiin lisäksi vetää oma ennätys ja kierrettiin ikea läpi tunnissa. Tietenkin pysähdyttiin siinä puolessa välissä brunssille.



Yksi aamu Vivian meinasi tulla pinniksestä pois, joten päätös junnusängystä varmistui. Ajattelin, että pinnasänky on meillä niin kauan, että Vivian meinaa tulla itse pois. Sitten tuli se kaunis päivä, kun mies haki Vivianin aamulla ja jalka oli laidalla. Onneksi Vivian ei oo koskaan kerennyt tulla yli, joten vaihdettiin sänkyjä hyvään aikaan.



Meillä on pehmolelut ollu Vivianin vanhassa sitterissä, joten halusin jonkinlaisen säilytystilan niille.
 Päädyttiin kallaxin lipastoon. Aluksi ajatteli, ettei kaikki pehmolelut mahdu, mutta väärässä olin. Lisäksi noissa laatikoissa oli hyvää se, että Vivian saa itse vedettyä laatikot pois.




Mukaan tarttui myös kaksi valkoista hyllyä, kynttilänjalka ja tietenkin patja. Meillä oli ostoslista valmiina, koska mies painotti, että me ei jäädä asumaan sinne.




Ikeasta lähdettiin ajamaan Muonioon. Mikä on aina pakollinen kuva lapissa? No tietenkin porokuvat.



Takasin tullessa aurinko rupesi laskemaan ja vitsi mitkä maisemat oli edessä. Pohjosessa oli tosi kaunista, mutta itse en voisi asua siellä. Mietittiin miehen kanssa, että mitä esimerkiksi nuoret tekee siellä, koska lähin naapuritalo saattoi olla 10km päässä, eikä keskustaa lähimaillakaan.



Autossa tuli istuttua yli 1000km, joten perse kiittää ja kuitaa. Onneksi joka päivä ei tarvitse ajella lappiin. Reissu oli mukava ja onnistunu.


Kommentit

Suositut tekstit